perjantaina, kesäkuuta 12

Repsahdus

Minulla oli hieno ja toimiva suunnitelma olla alkoholitta vapusta juhannukseen. Sallin itselleni yhden poikkeuksen, nimittäin hirvittävän jännittävän Flamingo-keikan - sitä kokemusta tuskin olisin voinut kestää selvinpäin - toukokuun puolivälissä. Viikko siis jäljellä ja miten kävi, no, kyläilevä ystävä puhui minut ympäri. Nautiskeltiin hienolla uudella terassillamme sitten kuivat, kylmät siiderit. Oli kyllä hyvää, mutta en ole varma oliko se sen arvoista.. Olisi kait sitä sen viikon vielä voinut odottaa.

Paitsi seuraava repsahdus odottaa jo kulman takana, tytöt sai minulta lupauksen lähteä tulevana sunnuntaina ulos (no joo, olipa kauhean vaikea houkutella...) kun toisen ystävän ainoa vapaapäivä sattuu maanantaille ja se toinen palaa uuteen kotimaahansa ihan liian pian eli välittömästi juhannuksesta selvittyä. Ei minulla ole siis edes vaihtoehtoja!

* * *

Huomiseksi huitastiin kasaan terassijuhlat. Itsekin innostuu ihan uudella tavalla kun ystävät on niin huiman innoissaan! Onhan se myönnettävä, että terassi on käytännössä tekosyy kutsua ystävät ja kylänmiehet vierailemaan koko päiväksi, mutta hurjan hyvä tekosyy ainakin :)

Ja nyt kello riipii sikäli mukavasti iltapäivää että voinkin lähteä hankkimaan lomanalkajaisjäätelöitä työkavereille. Ja itselle, naturally.

keskiviikkona, kesäkuuta 3

mitäs mitäs

Paljoakaan ei uutta tänne.. Naama näyttää normaaliutumisen merkkejä, näytti jo oikeastaan viikonloppuna - tiukka antibioottikuuri jatkuu vielä viikon mutta kuitenkin. Voiton puolella ollaan sen suhteen! La-su uskaltauduin lääkekuureista huolimatta aurinkoon ja nyt on vähän väriäkin ihossa. Enkähän muuten ihan toimettomana maannut (paitsi lauantain), koskapa..

Viikonloppuna rakennettiin terassi, yli 30 neliötä on nyt tanssilavan tapaista takapihalla, a-i-v-a-n upea on se! Myös tutulta saadut liljat on ottautuneet tuohon minunkin pihaani, ja ne tulppaanit!! Vähän antoivat odottaa mutta syystä - on nii-iin ihanat että pieni puutarhuri sisälläni hyppii riemusta ja tietää istuttavansa samanmoisia ensi syksynäkin. Paljon enemmän vaan. Ajattelin jos semmoiset tulppaani-överit hoitas tuohon takapihalle (miksei etupihallekin..). Kuvia laitan kunhan hermot kestää tämän meidän kannettavan hitauden!

Mutta nyt, vihdoin, viikkojen ja kuukausien odottelun, vartomisen ja ikävöinnin päätteeksi lähden junalle vastaan ystävää ilmapallot ja banderollit tanassa. Sateinen päivä saa siis äärimmäisen hyvän ja positiivisen päätöksen :)