Muistin tepposet

Unohtui onnitella "pikkusiskoa", suuren suurta synttärionnea tätäkin kautta <3

..ja niistä juhlista, jatkoa seuraa..

Juhlinnan jälkeen...

...ei voi muuta sanoa kuin että olipa mukavat juhlinnat!
Päätä särkee, mutta ei siitä syystä kun voisi luulla (eikö?) vaan siksi että nukuin kuin tukki arvostettavat 9,5 tuntia, luonnollisestikin huonossa asennossa. Mutta kuittaantuipa univelat kerralla, luulen!

Perjantaina vietettiin parisuhdelaatuaikaa ja käytiin yhdessä, ensimmäistä kertaa lakkiaisten jälkeen, lähipupissa. Siellä oli karaoke (on kuulemma joka ilta..) ja mies kysyi koska aion mennä laulamaan. Minä, johon sopii sanonta laulaahan ne variksetkin, sanoin että tuskin edes vuoden sisällä. Ilta oli mukava, tuntuu että edellisestä kaksin-illasta on ihan liikaa aikaa. Saattoi vaikuttaa että mies teki viime viikon keskimäärin 14 tuntista päivää. Ihana oli nähdä siis puolisoaan kaiken kaikkiaan.

Lauantaina minä sitten lauloin karaokea.

Aiheellista

Vaikken aina jaksa olla niin ekologinen kuin mahdollista, tämä juttu kannattaa muidenkin tsekata. Etenkin te, joilla pieniä lapsia (kai täällä sellaisiakin on lukemassa?!) :)

Ja muutenkin koukuttava blogi. Suosittelen.

Fiilistelyä

Nyt on jotenkin niin hirvittävän synkkää, pimeää, harmaata, että sitä ilahtuu ennen näkemättömän paljon kauniista kuvista. Tsekkailin tänään usemmankin blogin (eli siis kaikki täältä löytyvät), ja jokaisessa oli ihania kuvia, joista löytyi värejä ja tunnelmaa tämän harmaan päivän tarpeiksi yllin kyllin. Enää ei tunnu harmaalle ja surkealle, vaikka töissä on hiljaista ja syksyn kalseus yrittää hiipottaa pään sisään.

Lisää fiilistelyn aihetta on tulevassa viikonlopussa. Ihania ystäviä tulossa kylään, tarjottavat on vielä mietinnässä mutta varmasti hyvää ja herkullista syötävää sekä kylmää juotavaa on luvassa.

Juotavasta tuli mieleen. Tässä on viikko järjestelty ja selvitelty tavaroita, viimeisimpänä paperikasoja, jotka muuton alla vaan lintattiin laatikoihin ja päätettiin siis selvittää vasta uudessa kodissa. Mies löysi erinäisistä pinoista 80e valmistujaisrahoja ja vuosi sitten syntymäpaivälahjaksi saamani alkoholiliikkeen lahjakortin. Joista siis en tiennyt että ne vielä on. No. Lahjakorttihan oli mennyt umpeen, tietenkin. Kävin kuitenkin nöyränä tyttönä kysymässä myyjältä liekö minulla mitään tsäänssejä käyttää sitä vielä, ja ilostuin kyllä kun kuulin että kunhan nopeasti sen käytän niin eiköhän se onnistu! Siis voi pojat, nyt kovasti harkitsemaan mihin tuon lahjakortin käytän, hyvään kuohuvaan vai mainioon punaviiniin. Jompaa kumpaa sillä ehkä pullollisen saa..

Ja se 80e menee sellaiseen herätysvaloon-mikä-lie. Sain puhelimen huollosta päivitettynä, ja herätyskelloon oli siinä yhteydessä liitetty riivaaja. Mikään muu ei selitä joka-aamuista sydänkohtausta, sen verran häijysti se vehje huutaa. Eipä huutanut ennen. Eikä sitä kait voi edes säätää. Joten ratkaisuksi ajattelin sitä hellästi herättävää lamppua. Tosin, saisikohan sitäkin testata ennen ostopäätöstä?

Isänpäivää

Sen kunniaksi ja ihan itseni iloksi istutin tulppaanit eilen. Satoi vettä niin ettei huomannutkaan ennen kun olin lits läts märkä. Oluttuoppisadetta.
Nyt jännitetään että lähteekö ne kukkaset kasvamaan. Otan sen kovin henkilökohtaisesti jos eivät lähde. Peittelin sipulit hellästi lehtien ja muun puutarhajätteen (jonka toivon muuttuvan mullaksi) alle, sen jälkeen kun olin ripotellut päälle tuoretta, hyvää multaa ja kukkasipulilannoitetta. Toivotaan parasta, jatkan raportointia aiheesta keväällä.

Muutto

Viime yönä nukuttiin ensimmäisen kerran uudessa kodissa.
Nukuin kertakaikkisen hyvin! Oli
-hiljaista
-pimeää
-rauhallista
-hiljaista

En edes muista koska olisin nukkunut niin makoisasti.

Illalla olin kotona yhdeltätoista huitelemasta Helsingistä, sillä aikaa kun mies oli muuttanut meidän kodin kaupungista pois. Väsytti ihan uskomattoman paljon, mutta ihan ihmeellisesti väsymys katosi kun pääsi kotiin ja vähän järjestelemään. Mies oli hankkinut kuohuviiniä, mikä kyllä kivasti kruunasi illan. Ja sain jonkinlaisesn muutto- kautta uuden-kodin-lahjan, mitä olin salaa haaveillut, nimittäin tit-ti-di-dii, Reinot! Ne on juurikin täydelliset, lattia oli ainakin aamulla jostain syystä jäätävän kylmä plus kun postia ei enää kanneta oviluukusta sisään vaan se on haettava itse postilaatikosta, Reinoilla laatikolle pääsee näppärästi. Niin, lisää ilonaiheita maanantai-aamuun: Hesarin jakaja oli löytänyt meidän uuteen osoitteeseen, voi pojat miten hyvä juttu!

Nyt elämä lienee seuraavat ajat tavaroiden paikan hakemista, järjestelyä, kadonneiden tavaroiden etsimistä, löytämistä ja uudelleen kadottamista, fiilistelyä, kohtuuttomia määriä takan käyttöä, puhdasta kotona oleilua. Enkä meinaa maltaa odottaa.

Pieni ihminen

Semmoinen on minun veljentyttäreni. Pieni mutta uskomattoman fiksu. Miten vajaa nelivuotias voikin tietää niin paljon, vai huijaako hän vaan minua? Voiko niin pieni huijata?
Huippu on se muksu. Pienet keijunsiivet selässään liihotellut koko aamun :) Toisin sanoen, minun aamuni ainakin alkoi hyvin.
Toivottavasti muidenkin.

Valmis! II

Tässä vähän lisää kuvia...

Ensinnä ne hieman erikoiset vaatekaapin ovet:














Tässä Vanha kaappi joka saatiin ikulainaan :)


































Pikkupöytä pikkueteisessä (tästäkin pidän kovin paljon)













Eesun taideteosten pienemmät osat. Hei ja vanhan kaapin päällä oleva pienempi työ on myös Eesun tekemä (tuollainen prinsessa :)

















Sitten se entinen käytävä, jotakuinkin samasta kohtaa otettu kuva:



















Tämmöistä nyt. Lisää kenties kun on muutettu? Edelleen muuten voisi joku ystävällinen ja mukava henkilö tai pariskunta ostaa meidän vanhan kodin. Kiinteistövälittäjä painostaa. Muuten ei ahdista mutta se välittäjä..

Uusi ihminen

Tänään mietin semmoista että jos ei pää käy ihan täysillä niin voi olla aika lepposa elämä. Törmäsin ihmiseen joka oli kenties alkoholilla tms tuhonnut jotain itsestään, kovin hän oli iloinen ja muisteli minulle kuinka Huvikummussa juotiin kovasti viinaa ja sitten sai paljon tyttöjä. Semmosta setaisi olla, minä vastasin hänelle. Hänellä oli hirmuisen hauskaa sitä muistellessa, itseä suunnilleen nolottaa silloiset toilailut..
Muutenkin jokin sensurointi-osuus oli ottanu osumaa, aika suorapuheinen kaveri oli se. Itseä hymyilytti, ja häntä kanssa, minusta vaan siinä on kaiken sen itsetuhoamis-surullisuuden rinnalla jotain.. hellyttävää? Jotain sellasta. Että eipä pitäisi turhia murehtia pieniä.

:)

Valmis!

Tällä viikolla muutetaan ja tupaantuliaspäivä on lyöty lukkoon! Voiko valmiimpaa olla - niin paitsi tietenkin tavarat pitäisi siirtää paikasta A paikkaan B. Vapaat viikonloput vaan tuntuu olevan kortilla tai muuten täynnä tekemistä, huoh, tarkoittaa siis pitkiä päiviä viikolla. Itsepä ollaan tilanne rakenneltu. Eikä jakseta valittaa koska ollaan niin innoissaan!!

Remontin eteneminen kuvin

Vihdoin! muistin ottaa kuvia tikulle jotta saan niitä tänne - toivottavasti tulee hyvä mieli (itselle ehkä ainakin ;)

Tässä lähtötilanne keittiöstä - tosin kaapinovet ja liesituuletin onkin jo ehditty irrottaa. Mut kuitenkin.. Alla vielä kylppäri ja olohuone.

Kylppäristä ei kyllä taida olla kuvaa että näkyisi missä nyt mennää, mut korjaan asian tänään :)


























Mutta tällainen vaihe-kuva löytyi:



Ja nyt lähtee vanha parketti. Tämä käytävä toivon mukaan saatiin naamioitua ei-käytäväksi. Saatiin me :)


Tässä sitten ruokailutilan seinä - se vaakaan tapetoitu:




Makuuhuoneesta se pelottavan kallis tapetti sekä edelleen mykistävän ihana turkoosi seinä (se ei kyllä taida kunnolla näkyä, tämä blogi ei tue mun näkemystä... mutta siellä se on!)! Pian voin ottaa kuvan missä näkyisi paikallaan myös ovet - ne on tehty vanhaa puimalan ovea mukaillen, joista ei sitten kyllä yhtään esikuviensa kaltaiset tullutkaan, mutta hienot viimeistelemättömät lautaliukuovet kuitenkin :)




Tässä vielä keittiö jotakuinkin valmiina.
Kaasutasot puuttuu, mut hoidanpa senkin tänään.














Kuvassa muuten allekirjoittanut tiskaa kaappien saranoita. Hitto mikä homma sekin..


Vielä todiste siitä että hommat alkaa olla loppusuoralla - listojen laittoa :)

Nyt kiiruhdan kipin kapin siivoilemaan sinne jotta pääsee sitten mökkeilemään - kuulin juuri että siellä palju jo lämpiää, jeh!

Laatuaikaa ja ajatuslaukkaa

Minun ihana sisko pyysi minua yökylään!! Kuka enää pyytää ketään yökylään, ei kukaan, mutta mun sisko pyysi! Aika supermukavaa, ehdotteli että vuokrataan leffa ja herkkuja hankitaan ja ja.. Laatuaikaa siskon kanssa siis <3

Huomenna vastaavasti saan Laatuaikaa ystävieni kanssa. Tosin onhan tässä nyt nähty hyvä jos ei joka toinen päivä, mutta Laatuaika on eri juttu - siihen tulee keskityttyä ja valmistauduttua ihan eri tavalla kun vaikka sohvalöhöstelyhetkeen. Laatuaikaa ei melkein meinaa jaksaa odottaa, etenkin kun huomenna sitä edeltää uuden kodin siivous.. S-I-I-V-O-U-S. Soundsii aika tylsälle, vaikkei ole. Eilen sen sijaan oli tylsää töissä, niinkin tylsää että ajattelin josko vaikka ne ranteet auki, tapahtuisi edes jotain!! Vitsit kun asiakaspalvelutehtävissä voisi vaikuttaa niihin asiakkaisiin jo aamulla, että tulisivat tänne päivällä. Eivät tulleet eilen. Tänään sentään vähän tiheemmin.

Meninpäs metsäkujille laukkaamaan tässä höpöttelyssäni. Hei mutta ohhoh, kerrankin vähän jaaritteluksi, hahaa! Mä jo vähän oon ihmetelly tätä omaa järjen ja sanan juoksuani, olevinaan selkeää... ja pöh. Mä tarviin tätä viikonloppua. Ja Laatuaikaa. Menen harrastamaan sitä nyt.

kuva!

Nyt on saatu ensimmäinen kuva lisättyä ;)

Eihän se paljoa ole, mutta jotain kuitenkin.. (Mies otti sen eilen. Hyvät hämyt ;))

pitkästä aikaa remonttia

Pitäisi kyllä sanoa jotain muuta koska remontoitava tila on loppumassa. Yksi huone jäljellä, ja sekin jätetään "sitten myöhemmäksi".

Eilen siivottiin, pestiin jo vähän lattioita, ja sohva. Pesin siis sohvan, joka saatiin "lahjaksi" sieltä kummitytön kotoa, ei kuulemma ole tarvetta heillä (se on sininen [=ei meidän väri], mutta muuten upea 50-luvun kaluste).

Sieltä saatiin kyllä kaikenlaista mukavaa.. Esimerkiksi leikisti omaksi vanha vanha kaappi, sellainen keittiökaappi, missä on täydellisiä pieniä laatikoita esimerkiksi kynttilöille! Leikisti siksi että oma se on mutta sitä kohtaan on luopumiskielto. Ikäänkuin koskaan ikinä haluaisin jostain niin kauniista luopua! ..en ole materialisti.. Pohdiskeltiin kuinkahan vanha se on, ja veikkaan että kovin, muttei kohtuuttoman. Kaapin takaseinässä on tallella vielä osoitelappu, jossa lähettäjän puhelinnumerona on 889. Se on aika lyhyt. Tuohon maailmanaikaan siis ei ollut montakaan puhelinta, kun ei lie ollut suuntanumeroitakaan. Tai mistäs sen tietää.

Kotiin lähti myös kummitytön äidin vanha arkku, jollaisesta olen joitakin hetkiä haaveillut, en oikein tiedä miksi, koska olen kuullut etteivät arkut ole kovin käytännöllisiä säilytyspaikkoja. En aio välittää siitä, ihan esineenäkin kyseinen arkku kelpaa olemaan meillä. Se on sellainen vaaleaa puuta kunnon metalliheloilla (onko ilmaisu oikea? metallilla on kaikki nurkat ja kulmat "koristeltu"). Eilen arkku pääsi väliaikaiseksi polttopuiden säilytyspaikaksi, ehkei se sellaiseksi kuitenkaan lopullisesti päädy saati sovi.

Eteinen sai pienen puoliympyräisen tammiviilu(?)pöydän, joka avautuu kuin pulpetti konsanaan - täydellinen avaimille ja muulle pienelle.
**
Mutta siitä siivouksesta. Totesin miehelle että joudutaan ehkä opettelemaan siivousta. Nykyään se on sitä, että kun villakoirat juoksee ovella vastaan, me näytetään niille hieman imuria. Laiskoja ollaan me. Sille pitää tehdä jotain. Auttaisikohan siivouspäivä vakiona torstaisin? Tai sitten yksinkertaisesti palkkaan veljeni morsiammen apuun: hän kävi eilen "petaamassa sängyn", kun meille oli tulossa yllätys-asunnonkatsojia. Illalla mentiin kotiin. KOSKAAN siellä ei ole niin siistiä! Likka oli imuroinut, tiskannut, siivonnut kaiken, siis KAIKEN ylimääräisen kaappeihin ja hyllyihin pois näkyviltä. Uskomatonta! Minä vaan kuljin ympyrää kotona kun olin niin mykistynyt. Lupasin tarjota hänelle pullon kuohuvaa jos eilinen asunnonkatsoja tekee tarjouksen, mutta tarjoan sen kyllä joka tapauksessa. Tarjous on tässä tapauksessa hyvä lisä.. Että jos hänet saa esimerkiksi ruoka- tai sillä kuohuviinipalkalla töihin niin tervetuloa, saman tien, no questions!

mikä unohtui?!

No lahjat!..
Paras oli ehkä että rakas ystävä soitti merten takaa. Ihan kuningasta!!! Sai vaan aikamoisen ikävän aikaan.. Siitä huolimatta darra helpotti hetkessä ja taisin muutaman kyyneleen vierättää ihan silkasta ilosta.

Sain myös jostain kumman syystä useita pihaan ja puutarhan hoitoon liittyviä kirjoja - muuta en kyllä olisi halunnutkaan, jos totta puhutaan. Niin ja tulppaanin sipuleita sekä yrttitarhan alun. Kyllä musta vielä viherpeukalo saadaan, eeh?

...ja onnentoivotukset!!
Niin, synttärionnea Siskomurulle ja Velikullalle tän päivän johdosta, suloiselle ekaluokkalaiselle viime maanantain johdosta, rakkaalle serkulle viime keskiviikon johdosta, kummitytön isälle viime torstaista ja kummitytölle perjantaista sekä vielä 3kymppiselle kaverille lauantain johdosta. Jihaa!

:)

synttärihuumaa part II

Omaa, nimittäin.
Joka ikinen vuosi se ahdistaa, vuosi lisää mittariin, mutta joka vuosi se on myös yhtä mukavaa!

Mukavaa on nykyään se, että saa juhlia ja olla luvan kanssa juhlien prinsessa (minäkö prinsessa, hahaa!!). Toisekseen, juhlat on mukavat koska meitä on kolme vanhenijaa, minä ja sisarukseni. Yhteiset juhlat on kuulkaas kivat - pelkästään kolmasosa stressiä ja järjestelyä mutta triplasti vieraita ja hauskanpitoa. Nyt juhlittiin solmiot kaulassa/lanteilla/korvissa. Komeaa porukka, must say, tosin viime vuonna taisi pinkeissä juhlissa olla vielä komeampaa (pojat erityisesti).

Seuraava päivä oli vähän kalpeampaa, ja hiljaisempaa. Se sattui olemaan se virallinen syntymispäivä. Mitäs sitten tapahtui? Oli paha olo, ja kun mies teki kohtuuttoman hyvänoloista suklaakakkua (ehkä se edellisviikonlopun suklaakakun näkeminen vaikutti asiaan..?) niin harmitti kun tiesi etukäteen ettei voi sitä ehkä olonsa puolesta syödä. Nousin kuitenkin suosta, ihme ja kumma, ja voi pojat että oli sen arvoista!!!
Mikää ei ole koskaan ollut niin hyvää kun mun tämän vuotinen kirsikkasuklaasynttärikakku! Se on aika paljon kun ottaa huomioon että en oikeastaan välitä makeasta. Ja sitä jos mitä tämä sisälsi - kokonaiset neljä levyä tummaa suklaata, lisänä kunnon kermaa ja voita sekä portviiniä. Tiedän ainakin jonkun joka sitä herkullisuutta olisi mieluusti maistellut..

synttärihuumaa

Sitä oli riittämiin sunnuntaina. Ensin kummitytön isosiskon ja iltapäivällä kummitytön (eri perheissä on nämä tytöt). Mieltä lämmittää ehkä ihan kohtuullisen kauan puhumaan oppineen nassikan hihkailema kummin nimi, väliin tuli ihan kummikin. Ihana <3 Vähän jäi harmittamaan suklaakakku, jota ei saatu, ja jossa tuntui olevan syntisen paljon suklaata..

Kolmivuotta täyttävä kummityttö sen sijaan oli hitusen hiljaisempi. Pitää ehkä vierailla vähän useammin. Syytän välimatkaa, vaikkei saisi.. Mutta jahka lopulta muutetaan saattaa kummitytön perhekin joutua taipumaan ja matkailemaan Savon sydänmaille. Siinä on Karjalan likat ihmeissään, toivottavasti ainakin :D

Syksy

Syksy on kyllä niin parasta!! Minä voisin ihan hyvin luopua talvesta, olisi vaan kuulasta ja kirpeää ja keltaista ja punaista ja välillä kumpparikeliä kunnes kevät tulisi, ja tämä tyttö olisi oikein tyytyväinen! Syksyssä ei edes ole mitään surullista tai ahdistavaa. Ihanaa vaan kun puut päästävät lehdistään irti, jolloin ne jäävät kuin punaiseksi matoksi ulkona liikkuvien iloksi. Vaikkakin enimmäkseen se on keltainen matto. Mahtava joka tapauksessa.

Eilen innostuin jonkun verran noista vaahteroista, vaihteeksi. Onneksikin, sillä eilen vielä hilputtelin lehtien keskellä oikein tyytyväisenä sateeseen ja hiljaiseen kaupunkiin, ja tänä aamuna vastassa oli pahin äänisaaste ikinä, lehtipuhallin. Helvetin kone on se. Varmasti kätevä juu, mutta ei se auta, semmoisia ei tarvita ei ei ei. Ennemmin saisi jättää ne lehdet siihen, jotta jokainen voisi liukastella hyvillä mielin ja tervein korvin. Pöh.

Mutta että siellä vaahteroiden alla hilluin kuin mielipuoli. Sain olla ihan rauhassa, yhtäkään elävää sielua ei tuntunut olevan koko kaupungissa (mikä ei minua haittaa). Hip syksylle.

keittiöööö

On valmis. Keittiö meinaan. Kunhan saadaan kaasutaso ja sille asennus niin voidaan muuttaa, ainakin ravinnon valmistamisen puolesta. Ja voi pojat, jälleen kerran! Tulipa siitä hieno, oikeasti kodin <3 Siellä me sitten rakkaudella kokkaillaan. Ja hengaillaan. Ja riidellään.
...no ei kai nyt sentään... (haha)

Pelottavaa, mutta pitäisi enää siivota ja sitten muuttaa. Meidän seinät sai kauniit tapetit ja juuri oikean sävyiset maalit. Lattiat on just eikä melkein, paremmat kuin kaupassa uskallettiin edes toivoa (ne on onnettomat ne mallipalat, eihän niistä saa mitään irti! Paitsi hyvällä mielikuvituksella). Sanalla eli parilla sanoen taidettiin saada aikalailla meidän dreamhouse.
Ensi viikolla vielä kirosanaksi muodustuneiden listojen laitto. Samalla saadaankin jo aiemmin tilatut taideteokset seinälle koska nekin kuulemma valmistuu parahiksi. Nimittäin synttäriksi. Jeh! Hurjasti kaikkea kivaa siis ensi viikolla.. :)

viikonloppuna

Aika mukavaa on viettää aikaa hieman muissa merkeissä kuin jo tutuksi tulleissa.
Eilen harrastettiin kulttuuria, ensin ruotsalaista (Ikea, nyt on kylppäriin kaappi ja keittiöön vetimet) ja sitten suomalaista (Tamminiemi, ihan vaikuttava paikka). Mutta kaikenkaikkiaan mukava päivä. Erittäinkin, voisi sanoa.

Nyt vielä veljen koiran ulkoilutusta ennen valmistautumista häähumuun - varmaankin tämän vuoden viimeisiin. Sitäkin suuremmin odotettuihin.. :)