Meidän rakkaat ihanat ystävät viipyi meillä lauantaista keskiviikkoon!!! Mitä jumalaista luksusta!
Paistettiin ainakin makkaraa takassa. Tehtiinkö edes muuta "tekemistä"? Ehkä ei? Oli täydellistä olla vain.
Pariskunta piti siis tukikohtaa meillä ja kävi tapaamassa muut ystävät sukulaiset ja kylänmiehet meiltä käsin. Yrittivät lomailla eli nukkua aamuisin pitkään. No, maanantai-aamuksi hoidin Elisan miehet herättelemään. Kävivät katsomassa että meidän modeemissa palaa valo (sitäpä ei joka jätkä itse osaisikaan tarkastaa!) ja se jos mikä oli hyvä syy herättää vielä uinuvat ystävät.
Tiistai-aamuksi järjestettiin jääkaapin korjaaja. Se oli sillä tavalla järkevä keikka että nyt se jääkaappi toimii eikä leiki pakastinta. Ystävät kuitenkin tiesi miten ottaa lomasta kaikki irti ja jatkoivat unia yrityksistä huolimatta makoisasti lounasaikaan asti. Rehellisesti sanottuna kadehdin, hieman. Itseäkin nukuttaa aina lounaaseen asti, joskus vielä sen jälkeenkin, jopa makosammin.
Kertakaikkisen mukavaa oli kerrankin saada ystävät kuitenkin tänne meille, me kun on taidettu Helsingin reissut majailla heidän lattialla vuokraan osallistumisen verran. Oli parasta. Parasta.
Parempaa on ehkä vain se, että keväällä nähdään vähän reilummin. Kaksi, ehkä kolmekin viikkoa. Balilla. He kun muuttaa sinne. Hei ja vaihdan, en kadehdi pätkääkään pitkäännukkumista vaan ihan tilkasti Balia. On niiiin siistiä!
Siellä nähdään murut!
:)
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti